Teknologiateollisuus ry ilmoitti 25.3.2021, että se luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja perustaa uuden työnantajayhdistyksen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n, mihin siirtyy vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista. Mitä tämä tarkoittaa alan yrityksille? Integratalainen työoikeuden asiantuntija Anna-Maija Marjakangas vastaa.
Anna-Maija Marjakangas
anna-maija.marjakangas@integrata.fi 040 351 0112
Nämä muutokset ovat työmarkkinakentällä suuria ja niillä on merkittävää vaikutusta työmarkkinoiden toimintaan yleisemminkin. Tätä ennen Metsäteollisuus ry oli tehnyt oman ratkaisunsa työehtosopimustoiminnasta irtautumiseen liittyen, kun se päätti viime syksynä irrottautua valtakunnallisista työehtosopimuksista ja siirtyä sopimaan työehdoista suoraan yrityksissä.
Jää nähtäväksi, liittyykö työehtosopimuksista irtautuvien joukkoon myös muita työnantajaliittoja. Kaksi suurta toimialaa ovat nyt siis jo oman siirtonsa tehneet.
”Näyttääkin siltä, että työnantajajärjestöt ovat todenneet irtautumisen koko työehtosopimustoiminnasta olevan ainoa todellinen mahdollisuus saada aikaan muutosta.”
Paikallista sopimista on edistettävä muutoksen edellä.
Sekä Metsäteollisuus, että Teknologiateollisuus perustelevat muutosta sillä, että nykyinen lainsäädäntö, työmarkkinajärjestelmä ja nykyiset käytännöt eivät enää vastaa yritysten ja työelämän tarpeita. Paikallista sopimista on yritetty edistää kolmikantaisessa valmistelussa, mutta osapuolet vaikuttavat olevan toisistaan hyvin kaukana eikä edistystä ole syntynyt.
Näyttääkin siltä, että työnantajajärjestöt ovat todenneet irtautumisen koko työehtosopimustoiminnasta olevan ainoa todellinen mahdollisuus saada aikaan muutosta. Työnantajajärjestöt lähtevät siitä, että paikallista sopimista on välttämätöntä saada edistettyä, jotta pystytään turvaamaan suomalaisten yritysten toimintamahdollisuudet.
Mitä tämä tarkoittaa alan yrityksille?
- METSÄTEOLLISUUS: Metsäteollisuus ry irtaantui työehtosopimustoiminnasta kokonaan, mikä tarkoittaa, että alalla ei enää neuvotella ollenkaan valtakunnallista työehtosopimusta. Näin ollen jatkossa alalla ei ole olemassa työehtosopimusta, mistä työehdot ilmenisivät, tai mitä yritysten tulisi noudattaa. Alan yrityksille jää kaksi vaihtoehtoa: 1) Sopia yrityskohtainen työehtosopimus tai 2) noudattaa ainoastaan lainsäädäntöä ja kehittää käytännöt siihen, miten muut työehdot yrityksessä muodostuvat. Kumman tahansa vaihtoehdon valitseekin, yrityksellä tulee olla tähän työhön aikaa ja osaamista käytettävissään.
- TEKNOLOGIATEOLLISUUS: Teknologiateollisuuden ratkaisu poikkeaa Metsäteollisuuden ratkaisusta siinä, että Teknologiateollisuus jakaantui kahteen eri yhdistykseen, joista uusi perustettava Teknologiateollisuuden työnantajaliitto on jatkossakin mukana työehtosopimustoiminnassa. Teknologiateollisuuden yrityksille tämä uusi järjestely mahdollistaa kolme erilaista vaihtoehtoa: 1) Olla mukana valtakunnallisessa työehtosopimuksessa, 2) siirtyä noudattamaan vain lainsäädäntöä tai 3) sopia oma yrityskohtainen työehtosopimuksensa.
Mikäli yritys haluaa olla mukana ja noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta, sen tulee liittyä Teknologiateollisuuden työnantajaliittoon. Mikäli taas yritys haluaa siirtyä noudattamaan vain lainsäädäntöä työehtojen viitekehyksenä, se voi kuitenkin kuulua Teknologiateollisuus ry:hyn ja luoda itse omat työehtojen muodostumisen käytänteensä.
Jos yritys haluaa sopia yrityskohtaisen työehtosopimuksen, sen tulee sellainen neuvotella itse työntekijäliiton kanssa. Huomattavaa on, että yrityskohtainen työehtosopimus on eri asia kuin paikallinen sopimus, yrityskohtaista työehtosopimusta ei voida neuvotella suoraan työntekijöiden tai työntekijöiden edustajan kanssa vaan siinä tulee olla lähtökohtaisesti työntekijäliitto osapuolena.
”Jos yritys haluaa sopia yrityskohtaisen työehtosopimuksen, sen tulee sellainen neuvotella itse työntekijäliiton kanssa.”
Työntekijäliiton tulee olla tässä yhtenä osapuolena.
Tyypillisesti yrityskohtaisia työehtosopimuksia on neuvoteltu vain melko suurissa yrityksissä, joissa on siihen riittävät resurssit ja osaaminen. Teknologiateollisuuden ratkaisu jatkaa työehtosopimustoimintaa, vaikkakin eri tahon toimesta, on toimiva erityisesti monelle pienemmälle yritykselle, joilla ei ole resursseja ja intressiä lähteä tekemään omia sopimuksia ja käytäntöjä, ja joiden toimintaan työehtosopimus kokonaisuutena muutenkin soveltuu. On myös mahdollista, että työehtosopimuksesta muodostuu yleissitova, jos riittävän moni työnantajista liittyy Teknologiateollisuuden työnantajaliiton jäseneksi.
On syytä muistaa, että työlainsäädäntö luo työehtojen muodostumiselle vain vähimmäistason, työehtosopimuksilla tyypillisesti parannetaan ehtoja ja joiltakin osin ehtoja voidaan työehtosopimuksella myös heikentää. Työehtosopimuksissa on luotu rakenteita, mitkä tukevat nimenomaan kyseisen toimialan tarpeita esimerkiksi työaika- ja palkka-asioissa. Jos nyt jättäytyy työehtosopimuksen ulkopuolelle, tulee tarkistaa, että lainsäädäntö mahdollistaa nykyisenlaiset järjestelyt myös jatkossa.
Mitä yritysten tulisi nyt tehdä?
Ensinnäkin, nyt kannattaa laittaa jäitä hattuun. Mihinkään järjestelyyn ei kannata rynnätä hätiköidysti vaan oma tilanne ja mahdollisuudet kannattaa ensin kartoittaa. Kartoituksessa tulee huomioida mahdolliset erilaiset vaihtoehdot, niiden hyvät ja huonot puolet sekä se, mitä niiden toteuttaminen edellyttäisi.
Sekä Teknologiateollisuus että Metsäteollisuus puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta yritysten on nyt hyvä huomata, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet perustuvat pitkälti työehtosopimuksiin ja mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, ei voi myöskään tehdä työehtosopimuksen tarkoittamaa paikallista sopimusta. Lainsäädäntö sallii joistakin asioista sopimisen paikallisesti myös ilman työehtosopimusta. Mutta yrityksen pitää siis tietää, mistä se voi sopia paikallisesti ja mistä ei.
”Muutos on yrityksille suuri ja siihen pitää valmistautua.”
Integratalaiset apunasi muutoksen mindsetissä.
Sekä Teknologiateollisuus että Metsäteollisuus puhuvat vuoropuhelun ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen puolesta. Tämä onkin erinomainen tavoite ja yritysten kannattaakin miettiä minkälainen toimintatapa vuoropuhelun lisäämiseksi olisi toimiva juuri teillä.
Oli ratkaisunne mikä tahansa, sen selvittämiseen ja toteutukseen on varattava aikaa, osaamista ja resursseja. Muutos tulee käsitellä avoimesti yhdessä henkilöstön kanssa ja siihen tulee varata aikaa ja aitoa keskusteluhenkeä.
Kaiken kaikkiaan muutos on yrityksille suuri ja siihen pitää valmistautua.
Seuraathan ajankohtaisasioitamme sekä asiakasviestintäämme; tulemme tiedottamaan aiheesta lisää vielä myöhemmin. Ja kaikissa kysymyksissä asiaan liittyen voit tietysti olla yhteydessä integratalaisiin asiantuntijoihin. Autamme mielellämme aiheeseen liittyen.
Anna-Maijalla on yli 10 vuoden kokemus organisaatioiden työsuhdejuridiikasta ja johtamisesta. Hän on muun muassa ollut neuvottelemassa yrityskohtaisia työehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia ja auttanut yrityksiä haastavien työsuhdetilanteiden hoitamisessa. Hän on myös hoitanut kymmeniä YT-neuvotteluja ja ollut mukana useissa yrityskaupoissa hoitamassa niihin liittyviä henkilöstöasioita.
