Perhevapaauudistus tulee voimaan elokuussa 2022. Uudistuksella tavoitellaan työelämän ja vanhempien tasa-arvoa. Äitiys- ja isyysvapaa muuttuvat myös termeinä sukupuolettomiksi. Integratalainen työoikeuden asiantuntija Anna-Maija Marjakangas avaa muutosta huomisen HR:n näkökulmasta: Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten muutos vaikuttaa HR:ään ja palkanlaskentaan?
Anna-Maija Marjakangas
anna-maija.marjakangas@integrata.fi 040 351 0112
Uudistuksella tavoitellaan tasa-arvonäkökulmasta sitä, että molemmat vanhemmat käyttäisivät perhevapaita. Äitiysvapaa ja isyysvapaa muuttuvat myös termeinä sukupuolettomiksi ja ne korvataan uusilla vapailla, raskausvapaalla sekä vanhempainvapaalla.
”Äitiysvapaa ja isyysvapaa muuttuvat termeinä sukupuolettomiksi. Ne korvataan uusilla vapailla, raskausvapaalla sekä vanhempainvapaalla.”
Muutos tulee voimaan 1.8. alkaen.
Myös vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja niiden käytön joustavuus lisääntyy. Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8. alkaen. Kokosin oheen infopaketin HR-ihmisille. Muutosten vaikutuksiin myös palkanlaskennassa on hyvä ennalta varautua. Mikä kaikki siis muuttuu?
Raskaus- ja vanhempainvapaat korvaavat entiset vapaajaksot
Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus 40 arkipäivän pituiseen yhdenjaksoiseen raskausvapaaseen, joka alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Arkipäivillä tarkoitetaan tässä muita päiviä, kuin sunnuntaita ja arkipyhiä. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijä aloittaa raskausvapaan myöhemminkin, kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.
Kuten aikaisemminkin, työnteko ei ole raskaussuojelullisista syistä mahdollista tiettynä ajanjaksona, eli kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Raskausvapaa on aina yhdenjaksoinen, sitä ei voi pikkoa osiin.
Uudistuksen myötä vanhempainvapaan pituus on jatkossa yhteensä 320 arkipäivää, joka jaetaan vanhempien kesken. Kumpikin vanhempi saa lähtökohtaisesti 160 vanhempainrahapäivän kiintiön, josta enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle.
”Uudistuksen myötä vanhempainvapaan pituus on jatkossa yhteensä 320 arkipäivää, joka jaetaan vanhempien kesken. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt.”
Vanhempainrahapäivän kiintiöt 1.8. alkaen.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt. Kaksosten, kolmosten tai muiden monikkolapsien tilanteissa vanhempainrahakiintiötä pidennetään 84 arkipäivällä toisesta lapsesta lähtien.
Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Vanhempainvapaat voi käyttää useassa eri osassa kuitenkin siten, että työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaansa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.
Adoptiolapsen kohdalla vanhempainvapaat tulee käyttää kahden vuoden sisällä adoption alkamisesta.
Vanhempainvapaalla voi jatkossa olla myös osa-aikaisesti. Tästä pitää sopia erikseen työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijällä ei siis ole yksipuolista oikeutta osa-aikaiseen vanhempainvapaaseen. Jos kuitenkin työnantaja kieltäytyy osa-aikatyöstä sopimisesta, tulee kieltäytyminen perustella työntekijälle kirjallisesti kohtuullisen ajan kuluessa työntekijän pyynnöstä.
Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus uusien perhevapaiden ajalta
Raskausvapaan ajalta ei työsopimuslain perusteella ole palkanmaksuvelvoitetta, mutta palkanmaksuvelvoite voi kuitenkin tulla useista työehtosopimuksista tai työnantajan noudattamista käytännöistä.
Myös vanhempainvapaa on työsopimuslain mukaan palkatonta, mutta samoin kuin raskausvapaan ajalla, työehtosopimukset ja työnantajan noudattamat käytännöt voivat tehdä vapaista joltain osin palkallisia.
”Vuosilomalain mukaista työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää, tai vanhempainvapaapäivää yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden.”
Muutos tulee voimaan elokuussa.
Vuosilomalain mukaista työssäolon veroista aikaa on jatkossa yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää, tai vanhempainvapaapäivää yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden. Näin ollen työntekijälle kertyy vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaiden ajalta noin kuudelta kuukaudelta, riippuen kuitenkin siitä, miten vanhempainvapaata pidetään.
Uusi omaishoitovapaa
Lakimuutoksen myötä työntekijälle tulee oikeus saada kalenterivuoden aikana enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.
”Työntekijälle tulee oikeus saada kalenterivuoden aikana enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle.”
Omaishoitovapaa koskee myös omaisen saattohoitoa.
Omaishoitovapaaseen on oikeus myös edellä mainitun henkilön saattohoitoon osallistumisen johdosta. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.
Omaishoitovapaa on palkatonta vapaata. On kuitenkin syytä huomata, että tulevissa työehtosopimuksissa voidaan mahdollisesti sopia omaishoitovapaan palkallisuudesta. Omaishoitovapaa on vuosilomalain mukaan työssäolon veroista aikaa.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaan käyttämisestä ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista.
Lisää huomisen HR:ää?
Huomisen HR:n suunnannäyttäjinä tiedotamme tasaisesti asiakkaitamme HR:n hiekkalaatikolla tapahtuvista tulevista muutoksista. Kaikilla muillakin on mahdollisuus pysyä kartalla: Liity Integratan kuppikuntaan ja tilaa kuukausikirje! 👇🏻
