Eduskunta hyväksyi marraskuun 2021 alussa kilpailukieltoehtoja koskevat lainsäädäntömuutokset. Avasimme aihetta aiemmin syksyllä Integratan iltapäiväkahveilla. Laki tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Integratalainen juristi Anna-Maija Marjakangas vinkkaa, miten toimia nyt.
Anna-Maija Marjakangas
anna-maija.marjakangas@integrata.fi 040 351 0112
Kilpailukieltoja koskeva lainsäädäntö muuttuu. Kuten tähänkin asti, myös lakimuutoksen jälkeen tarvittaan edelleen työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy, jotta kilpailukieltosopimus työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle voidaan ylipäätään tehdä.
Lakimuutoksen myötä työntekijälle tulee maksaa korvausta koko kilpailukiellon ajalta siten, että enintään kuusi (6) kuukautta kestävän kilpailukiellon ajalta työntekijälle tulisi maksaa 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajalta ja yli 6 kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta 60 % työntekijän palkasta rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin sopia kestävän enintään 12 kuukautta.
”Työntekijälle tulee maksaa korvausta koko kilpailukiellon ajalta: 6 kk kestävässä kilpailukiellossa 40 % ja yli 6 kk kestävässä 60 % työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajalta.”
Kilpailukielto voidaan sopia enintään vuodeksi.
Lakimuutoksen myötä työnantajalle tulee jatkossa oikeus yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattamalla irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta (kuitenkin vähintään kaksi (2) kuukautta). Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa kilpailukieltosopimusta yksipuolisesti enää sen jälkeen, kun työsuhteen päättymistä koskeva ilmoitus on annettu.
Voimaantuloon liittyy vuoden mittainen siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa vanhan lain aikaisia kilpailukieltosopimuksia ilman irtisanomisaikaa, jos kilpailukiellolle ei enää ole perusteita. Siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2023 alusta lukien työnantajan korvausvelvollisuus ulottuu myös ennen lakimuutosta sovittuihin kilpailukieltoihin.
”Lain voimaantuloon liittyy vuoden mittainen siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa vanhan lain aikaisia kilpailukieltosopimuksia ilman irtisanomisaikaa.”
Jos kilpailukiellolle ei enää ole perustetta, se kannattaa nyt irtisanoa.
Kyse on siis korvauksesta, joka tulee maksaa työntekijän irtisanouduttua, vaikka työntekijä olisikin menossa töihin muualle kuin kilpailijalle. On syytä huomata, että kilpailukieltoehto ei pysy voimassa, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.
Mitä seuraavaksi?
Laki tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Yritysten kannattaa viimeistään nyt ottaa tarkasteluun omat kilpailukieltoehtonsa ja arvioida, mitkä tehtävät ovat sellaisia, joissa kilpailukielto on lain mukainen, ja joiden osalta yritys on valmis maksamaan korvauksen, jotta työntekijä ei siirry kilpailijalle välittömästi työsuhteen päätyttyä.
Arvioinnin jälkeen tarpeettomat kilpailukieltoehdot on järkevä irtisanoa. Tästä eteenpäin puolestaan kannattaa varmistaa, että uusiin työsopimuksiin ei tule mukaan kilpailukieltoehtoja, jotka eivät ole tarpeellisia.
Stepit 🥜-kuoressa
- Arvioidaan tehtävät, joissa kilpailukieltosopimus on tarpeellinen
- Irtisanotaan tarpeettomat kilpailukieltoehdot
- Varmistetaan, että uusiin työsopimuksiin ei tule mukaan tarpeettomia kilpailukieltoehtoja.
Usein salassapitoehto turvaa riittävällä tavalla yrityksen kilpailullisesti tärkeitä tietoja, joten on hyvä varmistaa, että työsopimuksissa olevat salassapitoehdot ovat kunnossa ja riittävän kattavia. Salassapitoehdon voi ottaa jokaisen työntekijän työsopimukseen ja sen voi ulottaa kattamaan myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa.
Jäikö jotain hampaankoloon? Varaa jutteluaika tai tilaa työoikeuspäivitykset suoraan sähköpostiin!
Haluatko jauhaa aiheesta lisää? Sparrailen lakimuutoksesta mielelläni – voit varata kalenteristani 30 min jutteluajan!
Liittymällä Integratan kuppikuntaan kuulet tärkeistä työoikeuden ja HR-alan asioista ensimmäisenä 👇🏻
